Taustaa matkalle kohti velattomuutta

Olen nelikymppinen useamman lapsen yksinhuoltaja. Havahduin vuoden 2017 viimeisinä päivinä katastrofaaliseen velkatilanteeseeni ja nyt pyrin päättäväisesti saamaan kaikki velkani lopulta maksettua ja samalla opettelen uudenlaista elämäntapaa, itsekuria ja rahankäytön hallintaa.

Vuosikausia paikkasin liian pieniä tuloja luottokorteilla, lainoilla ja osamaksuilla. Koko ajatusmaailmani lopulta vääristyi, velka oli normaalia ja sitä oli helppo saada lisää. Kerran aiemmin ”ryhdistäydyin” ja maksoin kaikki velkani isolla pankkilainalla, mutta nopeasti huomasin ajautuneeni vanhaan holtittomaan kierteeseen. Ja omaa huonoa oloa koitin paikata ostamalla milloin mitäkin eli lisää velkaa, koska kyllähän yhden lyhennyksen vielä helposti maksaa ja vielä yhden ja sehän on vaan vuosi tai kolme ja niin edelleen. Kasvanut palkka mahdollisti entistä isompia velkamääriä.
Takaraivossa jäyti jatkuva stressi rahan riittämättömyydestä, aina kun tilille tuli rahaa, piti katsoa mitkä laskut oli eniten myöhässä ja mitä milloinkin pystyi maksamaan. Luottokortit tapissa ja se mitä lyhensin, tuli aina uudelleen käyttöön. Jotenkin se velan määrä aiheutti sellaisen hällä väliä asenteen, enhän niitä kuitenkaan pystyisi koskaan kokonaan pois maksamaan, niin aivan sama ottaa lisääkin, kunhan saan aina lyhennykset maksettua. Koska elämästähän pitää nauttia nyt kun voi, huomisesta ei kukaan tiedä.

Kunnes sitten lopulta havahduin tilanteeseen, kaikki kertyneet kuukausittaiset lyhennykset olivat niin isot, että en niistä selviäisi enää millään. Oli valittava joko uppoaminen suohon tai sieltä selviäminen. Päätin selvitä ja kohdata todellisuuden. Peilistä löytyi syy velkaantumiselle, alkoi muutosprosessi, koska ymmärsin, että minun itseni ja ajatusmaailmani täytyy muuttua voidakseni selvitä tilanteesta. Aloin etsimään tietoa netistä ja päädyin ostamaan Dave Ramseyn kirjan The Total Money Makeover. Kirja todella avasi silmäni näkemään kuinka järjetöntä suhtautumiseni rahaan ja velkaan on ollut. Olen todella kiitollinen, että löysin tuon kirjan, tarvetta sille olisi tosin ollut jo vuosia aiemmin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ensimmäistä kertaa ikinä listasin ihan kaikki velkani Exceliin ja summa oli vielä paljon enemmän kuin olin kuvitellut sen olevan, aivan järkyttävän suuri summa pelkkiä kulutusluottoja! Mutta tuon kirjan myötä sain myös uskoa, että pystyn maksamaan ne kokonaan pois ja elämään ilman velkaa jatkossa. Ensimmäistä kertaa ikinä tein myös budjetin, se vaatii muutaman kuukauden käyttöä saadakseni muokattua siitä sopivan ja toimivan, mutta hyvä alku on olemassa. Maksan kaupoissa ostokseni käteisellä, olen jo huomannut, että sillä on valtava psykologinen merkitys, rahaa kuluu huomattavasti vähemmän kuin kassalla korttia vilauttamalla.

Velkoja en vielä pääse lyhentämään Ramseyn debt snowball menetelmällä, ensin lähden pienimmästä päästä maksamaan niitä pois niin, että saan kuukausittaiset lyhennykset tasolle mistä realistisesti voisin selvitä (max. tuhat euroa) ja sen jälkeen vasta kaikki mitä irti saan aina pienimpään velkaan. Tuosta aiemmasta yhdistelylainasta hain nyt ensimmäistä kertaa lyhennysvapaata, helmikuu ja huhtikuu ja niiden lyhennysten määrillä ja saan jo neljä pienintä velkaa kuitattua pois. Tosin kuukausimenoista ne eivät vielä montaa kymppiä pienennä. Vuoden alussa otin vielä yhden (kalliin) yhdistelylainan, jolla sain kuitattua neljä aika isoeräistä velkaa ja pitkällä maksuajalla sain kuukausittaisia lyhennyksiä huomattavasti lähemmäs tasoa, mistä selviän. En missään tapauksessa aio koko laina-aikaa käyttää (10 vuotta), mutta tuo jää silti sinne kahden viimeisenä maksettavan lainan joukkoon.

Ramseyn oppien mukaan aloitin kokoamalla käteisvarat hätätilanteita varten uuden velan välttämiseksi. Uudella Emergency Fund tililläni on nyt 1000 euroa hätätapauksia varten (Baby Step 1). Tuo oli lopulta helppo perustaa, sillä olen useampia vuosia laittanut Seligsonin tai Nordnetin rahastoihin pari kymppiä silloin tällöin. Kaiken nostin pois ja jäi tonnin jälkeen ylimääräistäkin maksaa kokonaisuudessaan vielä yksi (turhien shoppailujen) lasku, jolla eräpäivä oli vasta tänä vuonna, muuten tuokin lähes 300 euroa olisi pitänyt muuttaa jälleen uudeksi osamaksusopimukseksi. Nyt en enää laita rahastoihin rahaa ennen kuin olen velkani maksanut, jokaisen kympin tarvitsen lyhennyksiin. Mutta sitten joskus tulevaisuudessa, sitten tulen säästämään paljon!

Luottokorttien leikkaaminen tuntui yllättävän pahalta, jotenkin ne loivat (valheellista) turvaa, vaikka käyttövaraa ei juuri ollutkaan. Kaksi kappaletta vielä jouduin jättämään (vuosimaksuttomat ja pienimmät luottorajat 500€ ja 1500€), voidakseni käyttää niitä työmatkakuluihin. Tosin ensin niillekin pitää saada enemmän käyttövaraa ja pitää olla tiukka itsensä kanssa (koskaan ennen en ole onnistunut) ja maksaa rahat heti takaisin niihin, kun ne palautuvat työnantajalta. Kortit pidän kotona ja lompakossa kulkee ainoastaan debitkortti.

Ja nyt sitten kovalla tarmolla velkojen kimppuun (Baby Step 2), Exceliäni tutkin monta kertaa päivässä, suunnittelen ja mietin milloin mikäkin on maksettu. Realistinen tavoite saada nuo velat maksettua + mahdollisesti opintolainat, voisi olla noin viisi vuotta (kunhan terveys ja työpaikka säilyvät). Tuntuu ikuisuudelta, mutta onhan sen kertymiseenkin käytetty reilusti yli 10 vuotta, joten nopeammin tämä menee. Salaa kuitenkin haaveilen, että saisin nuo velat taklattua jopa puolessa siitä ajasta. Se vaatii kyllä erittäin tiukkaa itsekuria ja hyviä bonuksia töistä.

Jotenkin ihmeellisesti olen onnistunut tässä suossa saamaan myös asuntolainan ja siitä olen todella kiitollinen. Se on ainoa hyvä seuraus siitä, että elin omassa kuplassani tajuamatta kaikkien velkojen yhteismäärää, muuten en olisi sitä ikinä kehdannut hakeakaan. Aiemmin maksamani vuokra oli suurempi kuin mitä nyt on lyhennys + korot + vastike, joten asuntovelasta ja sen suuruudesta en tällä hetkellä murehdi ollenkaan.

Blogin perustin siksi, että voin kirjoittaa mietteitäni ja edistymistäni ja mahdollisia takapakkeja. Ehkä löydän joitain kannustajiakin ja toisaalta voisin valaa uskoa joihinkin yhtä vaikeassa tilanteessa oleviin. Olen useampana iltana lukenut velka-aiheisia blogeja, mutta toistaiseksi kaikki löytämäni ovat olleet huomattavasti pienempien summien kanssa painivia. Tiedän kuitenkin, että meitä on paljon muitakin tässä veneessä ja aihe on sellainen, että tästä ei voi oikein kenellekään puhua, enkä siksi tätäkään voisi omalla nimellä kirjoittaa.

Tsemppiä kaikille velkojen kanssa painiville!