maanantai 12. helmikuuta 2018

Muistutuslaskuja vielä nolla kappaletta

Edellisen kirjoitukseni jälkeen sain kuin sainkin kaivettua kaikki laskut esille, eikä se tilanne ollutkaan ihan niin paha kun olin ajatellut. Yksi isoista on vielä kokonaan tulematta ja hammaslääkärilaskun eräpäivän olin katsonut väärin, se olikin vasta maaliskuussa, joten yhtä lapsen harrastuslaskua lukuunottamatta sain kaikki maksettua. Ja sillekin laskulle löysin sponsorin, joten saatoin ehtiä pitämään muistutuslaskujen saldon sittenkin vielä nollana! Onneksi palkkapäivä lähenee lupaavasti 😊

Nyt on yksi isompi lasku erääntymässä ennen palkkapäivää ja teoriassa saisin sen maksettua eräpäivänä pois, vakuutuksesta ehtii tulla vähän korvausrahoja ennen sitä, mutta en ole varma uskallanko päästää tiliä lähes nollille. Usein laskut ovat olleet myöhässä juuri siksi, että olen jättänyt tilille varalle vähän rahaa, jos tulee jotain akuuttia ja aina ne rahat ovat menneet, enemmän ja vähemmän tärkeisiin asioihin. Mullahan on nyt se 1000 € hätärahasto eli tiukan paikan tullen voisin kääntyä sen puoleen eli periaatteessa mikään ei estä tuota laskua maksamasta, paitsi oma pääni, joka vasta totuttelee uuteen ajattelutapaan. Toivon, että tämän kirjoituksen myötä tuo lasku tulee kerrankin maksettua ajallaan!

Jännä huomata, miten valheellisen turvallisuuden tunteen luottokortit loivat ja sen takia niiden leikkaaminenkin tuntui niin todella vaikealta ja aika orvolta tuntuu vieläkin ilman niitä. Kuinkahan monta kertaa otin uuden kortin vain hätätilanteita varten ja tätä en käytä muuten ikinä kuin vain ihan hädässä 🙄 Kyllä ne aina jonkun aikaa pysyivät, mutta olen aika impulsiivinen ja ahdistus aiheuttaa (on aiheuttanut, nyt koitan pitää sen hallinnassa kun tiedostan sen) holtitonta rahankäyttöä ja silloin viimeistään on luottokortteja höylätty urakalla. Siispä kaikki korttini olivat jatkuvasti tapissa ja silti loivat muka turvallisuutta, eikä niistä voinut luopua. Täytyy todeta, että tuo tonni tilillä on paljon enemmän kuin mitä edes yhteensä sain lyhennyksiä maksamalla kaikille korteille käyttövaraa kuukausittain, joten se todella riittää korvaamaan nuo kortit ja onneksi ne on nyt tuhottu! Ilman tuota tonnia en olisi pystynyt luottokorttien hävittämiseen. Ja kynnys koskea tuohon tonniin on muuten huomattavasti korkeampi kuin mitä luottokortin käyttöön on koskaan mulla ollut!

Kaksi loppulaskua on nyt tilattu Elisalta palkkapäivää silmällä pitäen. Yhden DNA osamaksun aion myös maksaa kokonaan pois. Tai jos en kokonaan, niin ainakin suurimman osan. Siellä on kuitenkin se hammaslääkärilasku ja se vielä saapumaton isohko lasku tulossa maksuun. Tässä kuussa mulla on lyhennysvapaa isoimmasta velasta ja sillä saan noita pieniä kuitattua pois ja lähestyn sitä tasapainoa, jossa rahat riittää välttämättömään ja kaikkiin lyhennyksiin ja pääsen lopulta kunnolla velkojen kimppuun!

Mietin jos listasin kaikki velkani tänne, mutta jopa anonyymisti ne hävettävät niin paljon, että en vielä pysty siihen. Tosin niiden julkituominen voisi antaa vielä enemmän päättäväisyyttä niiden selättämiseen eli viimeistään siinä vaiheessa jos yhtään alkaa tuntua että alan lipeämään suunnitelmistani. Voisin aloittaa ehkä listaamalla niitä mitä olen saanut maksettua (huikea yksi päälle 70 € osamaksu 🙄) ja mitkä ovat seuraavana vuorossa, siitähän ne sitten pikkuhiljaa paljastuvat.

7 kommenttia:

  1. Itseäni ainakin helpotti todella paljon kirjoittaa velat auki. Koin sen tietyllä tavalla hyvinkin terapeuttiseksi, vähän niinkuin julkinen tunnustus siitä mitä on tullut tehtyä. Voisinkin itseasiassa kopioida aiemmasta blogista uusien lumipallojeni avaukset. :-)

    VastaaPoista
  2. Mä alotin kans blogin, lähinnä juurikin siksi että jos jotain julkisesti lupaa niin se on pakko pitää! Ja alotin liki päinvastoin eli löin heti luvut pöytään ;) Tosin mun velkaantumissyy on osittain eri ja teksti, se vähäinen mitä on raapustettuna, on tylsempää ;) Mutta lukuja löytyy jos niitä haluut nähdä. Mun taistelu alko jo viime heinäkuulta mut vasta nyt alan pääseen vauhtiin. Tsemppiä myös sulle, se alku on aina hankalin!

    VastaaPoista
  3. Mä luulen että joudun pian avaamaan nuo luvut. Alkaa epäusko nostamaan päätään, voinko sittenkään saada noi kaikki joskus vielä pois ja täysin tekemättä uutta velkaa :-/

    VastaaPoista
  4. Kaikki on mahdollista! Mä en oo tota sun metodia lukenu, mut eiköhän se oo liki sama ku tää perus lumipallokin. Yks velka kerrallaan. Aikaa se vie ja rutosti itsekuria, mutta eiköhän me täältä vielä nousta, molemmat!

    VastaaPoista
  5. Tsemppiä hurjasti projektin kanssa!

    Uskon, että summien julkitulo toisi itselle vielä lisäboostia hoitaa homma kotiin ja lisäksi motivoisi muita samassa suossa tarpovia. Et taatusti ole ainoa velkasummasi kanssa ja suurin askelhan on jo otettu, kun olet ryhtynyt Excelin kanssa laskeskelemaan velkoja ja tehnyt maksusuunnitelmaa. Pitkää pinnaa varmasti tarvitaan, mutta kun homma on hoidettu, helpotuksen tunne varmasti korvaa kaiken sen penninvenytyksen.

    https://tuhlarisaastaa.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  6. Kiitos kiinnostavasta blogista. Ihmisiä on erilaisia, mutta minulle velkojen tarkkojen määrien kertominen blogissa vain lisäisi niihin liittyviä paineita, enkä tarkoita hyvässä mielessä. Kohta pois maksettavien ja jo maksettujen velkojen ilmoittaminen tuntuu myös positiivisemmalta näkökulmalta kirjoittaa asiasta. Blogista saa kuitenkin jonkinlaisen käsityksen suuruusluokasta, joten blogin seuraajalle sillä ei ole minusta paljon väliä. -P.V.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mua ahdistaa jo ajatuskin koko summan paljastamisesta :( Pelkään ehkä vähän myös reaktioita, vaikka ei pitäisikään välittää. Suunta on nyt sentään oikea, vaikka pitkä tie onkin edessä..

      Poista